Mitä kärkitossuvalmius pitää sisällään?
Kärkitossuvalmius pitää sisällään erilaisia ominaisuuksia ja vaatimuksia, jotka nuoren tanssijan tulisi omata ennen kärkitossuilla harjoittelun aloittamista. Riittävällä kärkitossuvalmiudella pyritään puhtaasti siihen, että harjoittelu ja tanssin ilo pystytään ylläpitämään ilman turhia hidasteita.
Hidasteita ovat tyypillisesti harjoittelusta johtuvat kiputilat tai vammat, jotka syntyvät joko liian aikaisen aloittamisen tai vaadittavien ominaisuuksien puuttumisen seurauksena. Hidasteet pakottavat pitämään harjoittelusta taukoja sekä mahdollisesti lisäävät harjoitteluun vaikeuden ja haasteen tunnetta. Tämä puolestaan ei lisää motivaatiota tai tuo onnistumisen kokemuksia, mitkä ovat kuitenkin olennainen ja tärkeä osa mitä tahansa lajia tai harrastusta.
“Karkeasti sanottuna balettiharjoittelua tulisi olla takana vähintään 3-4 vuotta ennen kärkitossujen käyttöönottoa.”
Karkeasti sanottuna balettiharjoittelua tulisi olla takana vähintään 3-4 vuotta ennen kärkitossujen käyttöönottoa. Tällä viitataan siihen, että fyysiset ominaisuudet olisivat riittävällä tasolla ennen turvallista harjoittelun aloittamista. Tarvittaviin ominaisuuksiin kuuluvat mm. riittävä kehonhahmotus ja hallinta, kehon linjaukset ja alaraajojen voimat sekä nilkkojen riittävä liikelaajuus, joita myös tanssitekninen säännöllinen harjoittelu vahvistaa. Usein on kuitenkin tarpeen, että harjoittelua kohdennetaan ja hieman muutetaan tarvittavien ominaisuuksien saavuttamiseksi.
Nuorten tanssijoiden kohdalla ensimmäiset kärkitossut tulisi ottaa käyttöön vasta, kun riittävät ominaisuudet on saavutettu. Usein ajatellaan, että 12-13 vuotiaana kärkitossuilla harjoittelu olisi sallittua aloittaa. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä kaikki nuoret tanssijat kehittyvät yksilöllistä tahtia ja omaavat jo lähtökohtaisesti erilaisia ominaisuuksia tanssisaliin astuessa. Yksi ja mahdollisesti tyypillisin ominaisuus, mikä tulisi huomioida on kehon ja nilkkojen yliliikkuvuus. Jokaisen nuoren tanssijan kohdalla tilanne tulisi siis arvioida erikseen, vaikka karkeat kriteerit ikään ja takana oleviin harjoitteluvuosiin sellaisenaan täyttyisivätkin. Yliliikkuvuus esimerkiksi tarvitsee aina riittävää voimaa ja hallintaa tuekseen.
Kärkitossujen käyttö viikkotasolla tulisi myös olla maltillista, jotta kasvavan nuoren jalkaterien rakenteet kestävät kärkitossuista aiheutuvan rasituksen sekä kuorman. Liiallinen harjoittelu sekä puolivarpailla että kärkitossuilla voi aiheuttaa liiallisen rasituksen myötä vammoja nilkan alueella jalkaterän ja kehon rakenteiden yhä kasvaessa ja vahvistuessa. Mahdolliset rasitusperäiset vammat pystytään usein kuitenkin estämään, mikäli harjoittelu on säännösteltyä sekä tanssijan valmiudet ja kasvun vaiheet on otettu harjoittelussa huomioon.
“Nuorella tanssijalla mahdolliset puutteet kehonhallinnassa tai liikkuvuudessa ovat usein erittäin tyypillisiä, eikä niistä tarvitse myöskään liiaksi huolestua.”
Nuorella tanssijalla mahdolliset puutteet kehonhallinnassa tai liikkuvuudessa ovat usein erittäin tyypillisiä, eikä niistä tarvitse myöskään liiaksi huolestua. Liikkuvuutta voi myös olla liikaa, niin kuin aikaisemmin tuli mainittua. Nuoren tanssijan kasvaessa, teini-iän kynnyksellä, voi keho muuttua radikaalisti jo lyhyessäkin ajassa. Esimerkiksi keskivartalon hallinta saattaa pituuskasvun myötä vaikeutua tai aukikierron löytäminen aiheuttaa päänvaivaa. On siis hyvä tunnistaa sekä ymmärtää, miten kehon kasvu vaikuttaa harjoitteluun ja päinvastoin. Rakenteiden muuttuessa tulee muistaa olla armollinen omalle keholle, jonka kanssa tanssitaan ja liikutaan vielä pitkään. On myös tärkeää olla pakottamatta asioita, jotka tuntuvat haastavalta, näitä voivat olla esimerkiki riittävän aukikierron säilyttömän tai notkeus osana tangolla tehtäviä perusharjoituksia.
Nuorten tanssijoiden kärkitossuvalmiuden tunnistaminen on kaiken A ja O. Mikäli esimerkiksi kehonhallinnassa tai voimatasoissa ilmenee puutteita, on enemmän kuin sallitua ja suotavaa keskittyä kehittämään tarvittavia ominaisuuksia ja lykätä kärkitossuharjoittelua vielä hetkeksi. Tämä pätee tanssiharjoittelussa ylipäätään. Erityisesti nuorten tanssijoiden tulisi muistaa kuulostella omaa kehoa sekä ymmärtää, että kaikilla meillä on vahvuutemme ja heikkoutemme myös tanssin maailmassa. Lisäksi täytyy muistaa, että uusien taitojen oppimisessa tarvitaan aina myös aikaa.
Mikäli kuitenkin kärkitossujen kanssa ilmenee haastetta tai harjoittelua ei etene toivottuun tapaan, on hyvä kääntyä oman opettajan lisäksi esimerkiksi fysioterapeutin puoleen, joka osaa ulkopuolisen silmin tukea harjoittelua ja tavoitteiden saavuttamista entisestään!
Syksyisin terveisin,
Anni, Dance Fysio
- Solomon, R., Solomon, J., Micheli, L. J. 2017. Book. Prevention of Injuries in the Young Dancer.
- Weiss, D. S. M.D., Rist, R, M.A., and Grossman, G, P.T., Ed.M. 2009. Research article. When Can I Start Pointe Work? Guidelines for Initiating Pointe Training. Journal of Dance Medicine & Science, Volume 13.
- Altmann, C., Roberts, J., Scharfbillig, R., Jones, S. 2019. Research article. Readiness for En Pointe Work in Young Ballet Dancers Are There Proven Screening Tools and Training Protocols for a Population at Increased Risk of Injury? Journal of Dance Medicine & Science, Volume 23.